Kohti Vantaa-Keravan hyvinvointialuetta

Tärkeintä uudistuksessa on Vantaa-Keravan hyvinvointialue, jossa ihmiset voivat hyvin. Haluan, että ihmiset pääsevät sujuvasti hoitoon ja että rajalliset resurssit riittävät ikääntyvän väestön palvelutarpeisiin. Tavoitteen saavuttamiseksi sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden on toimittava saumattomasti yhteen. 

Tärkeää on myös, että sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjillä on mahdollisuus vaikuttaa palveluihinsa. Ihmisen täytyy saada palveluita juuri silloin, kun niitä tarvitsee. Sillä ei ole merkitystä sillä, tuottaako palvelut Vantaa-Keravan hyvinvointialue, yritys tai yrittäjä vai sote-alan järjestö. 

Toimivat palvelut syntyvät osaavan ja hyvinvoivan henkilöstön yhteistyöllä. Siksi on välttämätöntä, että Vantaa-Keravan hyvinvointialueella panostetaan työhyvinvointiin. Esimerkiksi hyvällä johtamisella ja uusilla toimintatavoilla on mahdollisuus parantaa sekä työntekijöiden hyvinvointia että palveluiden laatua. 

En halua, että Vantaa-Keravan hyvinvointialueen huonosti hoidetun talouden takia asukkaiden palvelut kärsivät, verotaakka kasvaa tai valtion velkaantuminen kiihtyy. Sanon ei maakuntaverolle, sillä se johtaisi väistämättä suomalaisen työn verotuksen kiristymiseen.

Ilman kestävää taloutta meillä ei olisi kaikkein uusimpia keskoskaappeja, maailman parasta syöpähoitoa tai maksutonta hammashoitoa jokaiselle lapselle ja nuorelle. Kun talous on kunnossa ja ihmisillä on töitä, riittää rahaa myös meille kaikille tärkeisiin palveluihin. 

Kiitoskirje herra tasavallan presidentille

Arvoisa herra tasavallan presidentti Sauli Niinistö!

Haluan kiittää teitä koko uudenvuodenpuheestanne 2022. Erityisen kiitoksen haluan antaa puheenne viimeisestä kappaleesta, josta otan suoran sitaatin tähän alapuolelle. Toki aloitatte myös puheenne tällä hienolla Nobel-palkitun kirjailija Sillanpään toivomuksella, joka ei ole vanhentunut käsitys vielä nykyaikanakaan.

”Paljon on myös hyvin. Kiitän jo etukäteen siitä, että tänä vuonna on ”enemmän hyvää tahtoa, enemmän halua ymmärtää toinen toisiaan ja enemmän nöyryyttä korkeimpien arvojen edessä”, kuten Taata Sillanpää toivoi. Sitten on vielä paremmin. Toivotan teille kaikille onnellista alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta.”

 

Olen seurannut päivän politiikkaa useamman vuoden niin sanottuna harrastelijapoliitikkona. Itselläni suurempi huomio politiikkaan ja sen hoitamiseen on kiinnittynyt Korona-pandemian aikaan, jota on nyt kestänyt kolmatta vuotta. Kansalaiset ovat väsyneitä ja moni taistelee elämässään pandemian aiheuttamien erilaisten ongelmien keskellä. Monet ovat myös joutuneet päättämään maallisen vaelluksensa tämän viruksen nujertaessa elämän voimat. Epätietoisuus viruksen käyttäytymisestä ja muuntumisesta aiheuttaa kansalaisissa toivottomuutta. Kenelläkään ei ole tietoa, kuinka kauan tämän viruksen aiheuttaman epävarmuuden keskellä joudumme elämään. Yhteiskunnassamme tehdään erilaisia poliittisia päätöksiä rajoituksista, joilla viruksen leviämistä yritetään estää ja jotka tavalla tai toisella vaikuttavat kansalaisten normaaliarkeen. Kuitenkin olemme tulleet huomaamaan, että rajoituksetkaan eivät enää täysin estä viruksen leviämistä. Pelko valtaa kansalaisten mieliä yhä enemmän. Nyt kansalaiset kaipaavat sellaista lohtua ja toivoa, mitä te tuotte puheessanne esille. 

Tämä kaikki epävarmuus luo alttiin maaperän erilaisten ryhmittymien syntymiselle ja vastakkainasetteluille. Tästä esimerkkinä voisi mainita, että olemme saaneet nähdä rokotevastaisuutta, rokotemyönteisyyttä, rokotevalmistajien valikointia, rokotemäärästä väittelyä ja koko koronan olemassa olon kyseenalaistamista. Näiden asioiden pohjalta on rakentunut myös erilaisia salaliittoteorioita. Me tarvitsisimme enemmän hyvää tahtoa ja enemmän halua ymmärtää toinen toisiamme, kuten kirjailija Sillanpää toivoi käyttämässänne sitaatissa. Tämä asia koskee myös edellä mainittua rokote- ja koronakeskustelua.

 

Elämme samaan aikaan ajassa, jossa jopa korkeimpien päättäjien osalta boomeroidaan, canceloidaan, kannatetaan Woke-kulttuuria, mutta hyvin harva tuo julki yhtään sanaa elämän korkeimmista arvoista. Kirjailija Sillanpää jatkaakin tuossa sitaatissa, että tarvitsemme enemmän nöyryyttä korkeimpien arvojen edessä. Tuota nöyryyttä ei ole kuulunut yhdenkään Suomen johtavassa asemassa olevan poliitikon suusta. Te herra tasavallan presidentti olette ensimmäinen maatamme johtava henkilö, joka toivottaa kansallemme Jumalan siunausta tänä vaikeana korona-aikana. Tätä nöyryyttä me tarvitsemme kansaamme ja koko maailmaa kohdanneen pandemian edessä. Muuta turvaa ei meillä ihmisillä ole.

Nostatte esille hyvin sen, kuinka nykynuoret ovat koetuksella pandemian keskellä ja pahoinvointi lisääntyy. Nuoret eivät koe pahoinvointia vain pandemiasta, vaan sitä luo myös nykyinen yhteiskunnan henki. Nykyisessä yhteiskunnassamme ihannoidaan vapaudesta ilman ulkopuolisia auktoriteetteja ja varsinkin perinteiset uskonnolliset auktoriteetit nähdään uhkana tälle vapaudelle. Tämä vapaus on viety nyt niin pitkälle, että ihmiskäsissä tulisi olla jopa oma syntymässä saadun sukupuolen hallinnointi. Tällainen ideologia on tuonut mukanaan monia muita siihen liittyviä ilmiöitä, jotka on nyt tuotu jopa varhaiskasvatuksen ja koulujen opetussuunnitelmiin. Tämän ideologian vaikutukset valitettavasti näkyvät jo nyt kouluissamme. Nuoret ja lapset alkavat oireilla tällaisen yhteiskunnan keskellä ilman pandemiaakin. Tämä asia ei kuitenkaan koske pelkästään nuoria ja lapsia, vaan se raastaa koko yhteiskuntaamme. On kaikkien nähtävissä, että yhteiskunnassamme on voimia, jotka haluaisivat olevan olemassa vain yhden totuuden ja muut äänet haluttaisiin hiljentää Cancel- ja Woke-kulttuureiden mukaisesti. Suurin osa kansastamme on hiljaa, eikä moni päättävässäkään asemassa oleva henkilö uskalla tai jaksa sanoa mitään tätä yhteiskunnassamme vallitsevaa ideologiaa vastaan. Valitettavasti jopa kirkolliset johtajat vaikenevat tämän ideologian edessä.

Yhteiskuntamme eli jo ennen pandemiaa tällaisen ideologisen muutoksen ristiaallokossa, jossa kansalaiset alkoivat nousta toinen toisiaan vastaan. Tämän päälle kansakuntamme on saanut nyt kokea pandemian aiheuttamat vaikutukset, jotka ovat lisänneet ristiaallokkoa monella tavalla. Kunpa meillä olisi enemmän halua ymmärtää toinen toisiamme ja enemmän nöyryyttä korkeimpien arvojen edessä.

Haluan kiittää teitä herra tasavallan presidentti Sauli Niinistö, että te maamme johtajana tuotte omalla esimerkillänne mallia, kuinka kansalaisille tuodaan toivoa ja lohtua elämään. Te haluatte Jumalan siunaavan tätä kansaa. Olkoon esimerkkinne mallina muillekin Suomen päättäjille! 

Toivotan Jumalan siunausta teille herra tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja puolisollenne rouva Jenni Haukiolle sekä teidän Aaro-pojallenne!

Keravalla 3.1.2022

Pasi Mustonen

KM, opettaja, digipedagogi
Kerava

Nopeuttaako Sote-uudistus lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon pääsyä?

Toivottavasti Sote-uudistus nopeuttaa lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon pääsyä. Tämän näkyy uudistuksen toteutumisen jälkeen. Nyt on kestämätöntä, että psyykkisesti oireilevat lapset ja nuoret eivät pääse edes kohtuullisessa ajassa psykiatrisen hoidon piiriin HUS:n alueella. Nyt jonot lasten psykiatriselle poliklinikalle Uudellamaalla voivat kestää vuoden tai kaksi ja sen jälkeen lapsi saattaa lopulta päästä tutkimuksiin. Tiedän, että on lapsia, jotka eivät ole kahden vuoden jonotuksenkaan jälkeen päässeet tutkimuksiin. Neuropsykiatrisiin tutkimuksiin jono voi olla yhtä pitkä. Vuosi tai kaksi on lapsen elämässä pitkä aika. Tuona aikana koulut eivät pysähdy ja odota tuota hoitoa tarvitsevaa lasta, vaan koulut etenevät oman aikataulunsa mukaan. Yhden vuoden jonotuksen aikana lapsi saattaa tipahtaa yhden vuosiluokan verran jälkeen opetuksessa saati, että lapsi joutuu odottamaan hoitoon ja tutkimukseen pääsyä kaksi vuotta. Tämä tipahtaminen aiheuttaa myös muita ongelmia lapsen elämässä.

Tämä ongelma ei ole HUS:n alueella hetkellinen ongelma, vaan tämä on jatkunut jo vuosia. Miksi HUS ei tee asialle mitään parannusta?  (Ylen uutinen 20.5.2021) Kerron tätä asiaa oman kokemukseni kautta, mutta myös ammattikasvattajan näkökulmasta. Psyykkisesti oireilevalle lapselle tämä jonotusaika on pitkä. Huoltajille tämä aika lapsen oirehtiessa on pitkä. Koulun henkilökunnan näkökulmasta tuo aika on myös todella pitkä. 

Pahimmillaan nyt jo joudutaan tekemään niin, että tällainen lapsi otetaan sijoitukseen tai huostaan ja vasta sitten hänen hoidontarpeeseensa reagoidaan nopeammin, mutta ei tämäkään ole varsinainen nopeutuskeino. Sosiaalitoimi on myös tämän ongelman edessä kädetön. Toinen vaihtoehto on se, että lapsen tilanne tavalla tai toisella huononee niin pitkälle ja äärimmilleen, että lapsi joudutaan viemään päivystykseen ja sitä kautta voidaan päästä jonossa eteenpäin. Pitäisikö asian toimia näin?

Toki ymmärrän, että oirehtivia lapsia on vuosi vuodelta enemmän, mutta se ei saa olla selitys pitkiin jonoihin. Tehkää HUS:ssa jotakin asian eteen! Lisätkää resursseja paljon tähän tärkeään asiaan. Kasvavat lapset ovat kansamme ja maamme tulevaisuuden rakentajia.

Vastine Ylen artikkeliin

Tämä on vastine Ylen artikkeliin: Anti-gender-liike pyrkii heikentämään naisten sekä vähemmistöjen oikeuksia ja häiriköi sateenkaarijärjestöjä – Seta: ”Valtaa ja rahaa vaikuttaa”

(Yle 10.10.2021)

Tervehdys Ylen toimittaja Emma Hinkula, yliopiston lehtori Tuija Saresma, Trasekin hallituksen puheenjohtaja Kasper Kivistö ja Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo!

Haluan esittää teille kaikille muutaman vastaväitteen koskien tätä artikkelia. Artikkelissa nousee esille huoli, että anti-gender-liike ajaa takaa mm. kolmea seuraavaa asiaa: perinteistä perhemallia, heteroseksuaalista avioliittoa ja ajatusta siitä, että sukupuolia on vain kaksi: mies ja nainen.

Itse anti-gender-liike-termistä haluaisin sanoa seuraavasti: Kukaan perinteistä ja konservatiivista arvomaailmaa kannattava ihminen tai yhteisö ei ole keksinyt, että nytpä olemme anti-gender-liike. Tämä on seksuaalijärjestöjen itse keksimä termi heidän ideologiaansa vastustavalle joukolle. Tunnen Suomesta paljon uskonnollisia yhteisöjä ja missään niistä kukaan ei ole mainostanut olevansa anti-gender-toimija.

Artikkelin otsikossa mainitaan, että anti-gender-liike heikentää naisten ja vähemmistöjen oikeuksia. Meillä onkin vähemmistöjä iso joukko. Oikeusministeriö listaa selkeästi sivuillaan vähemmistöt kuten romanit, saamelaiset, maahanmuuttajat, vammaiset, seksuaalivähemmistöt, lapset ja nuoret, vanhat ja ikääntyneet sekä vakaumukselliset ja uskonnolliset ryhmät. Miksi vähemmistö-sana halutaan tässäkin artikkelissa omia vain seksuaalivähemmistöjä tarkoittamaan?

Sukupuoli määrittyy biologisesti, joka on täyttä totta ja sukupuolia on kaksi, nainen ja mies. Voisiko joku teistä näyttää tai osoittaa minulle konkreettisesti, millainen on jokin muu, kenties kolmas, neljäs tai kymmenes sukupuoli? Tämä on ainaista sanahelinää asiasta seksuaalijärjestöjen osalta, mutta yhtään konkreettista mallia en ole nähnyt kolmannesta, neljännestä tai kymmenennestä sukupuolesta.

Muutama sana koulumaailmasta. Ensinnäkin haluaisin nähdä, miten järjestätte kouluissa pukeutumis- ja wc-tilat kaikille mahdollisille sukupuolille, monta niitä sitten teidän mielestä onkaan. Toisekseen vanhemmat koulun kanssa yhteistyössä hoitavat lapsen opetuksen ja kasvatuksen. Jos vanhemmat eivät halua lastansa tunneille, missä Seta on paikalla tai osallistuvan oppitunneille, joissa kerrotaan sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta, niin vanhemmilla on oikeus pitää lapsensa pois sellaisilta tunneilta. Vanhemmat ovat viime kädessä vastuussa lapsensa kasvatuksesta. Ei vanhemmat halua lastensa koulussa vaikka jonkun heille vieraan uskonnon tunneille. Tämä on siihen rinnastettava asia.

Artikkelissa mainitaan, että Seta joutuu oikomaan valheita, joita anti-gender-toimijat levittävät. Jos laskette minut yhdeksi anti-gender-toimijaksi, niin voitteko kertoa minulle, mitä valheita tässä tekstissäni esitän.

Keravalla 11.10.2021

Pasi Mustonen

Kirjoittaja on keravalainen opettaja, kouluttaja, kasvatustieteen maisteri sekä muusikko. 

Tervetuloa blogiini!

Näyteikkuna

Olen 48-vuotias keravalainen lapsiperheen isä. Koulutukseltani olen kasvatustieteen maisteri ja tekemäni työtehtävät liittyvätkin opetusalaan. Toinen ammattini liittyy musiikkiin ja siksi minut voi tavoittaa myös soittamasta ja laulamasta milloin mistäkin.

Työskentelen opettajana peruskoulussa ja samalla toimin pedagogisena kouluttajana oman yritykseni kautta. Lyhyesti sanottuna autan opettajia ja rehtoreita ottamaan haltuun erilaisia opetusalan järjestelmiä ja laitteistoja, jotta he osaisivat hyödyntää niitä opetuksessa oppijoiden kanssa. Nykyisin pidän myös koulutuksia julkisen sektorin muiden toimialojen sekä yritysten henkilöstöille. 

Haluan olla kaiken tämän lisäksi tänä aikana sanan-, uskonnon- ja mielipiteenvapauden puolestapuhuja. Seuraan aktiivisesti päivän politiikkaa. Näistä asioista kirjoittelen tässä blogissani. Kuulun kokoomukseen ja olen Keravalla opetuslautakunnan varajäsen.

Olen Kokoomuksen ehdokkaana Aluevaaleissa eli ns. Maakuntavaaleissa Vantaa-Keravan hyvinvointialueella. Äänestyspäivä on 23.1.2022.

  • kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy: 11.1.2022 klo 16
  • ennakkoäänestys kotimaassa: 12. – 18.1.2022
  • ennakkoäänestys ulkomailla: 12. – 15.1.2022
  • aluevaalilautakunnat vahvistavat aluevaalien tulokset: 26.1.2022 
  • valtuustot aloittavat työnsä: 1.3.2022.