Opetushallituksen vastaukset kanteluun

Varsinainen kantelu näkyy tässä blogissa toisena artikkelina. Kantelu koski pääasiassa sitä, että opetukseen on nykyisin tuotu sukupuolen moninaisuuteen ja sen ympärille liittyviä asioita. Se on nyt alkanut aiheuttaa ongelmaa sellaisille huoltajille, jotka eivät haluaisi lapsilleen opetettavan tällaista oppia, joka on seksuaalijärjestöjen ajaman ideologian mukaista oppia. Tämä tuo myös ongelmia opettajille, jotka eivät haluaisi opettaa tällaista ideologiaa oman uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen tai muun syyn vuoksi. 

Useat huoltajat ovat pyytäneet lapsilleen vapautusta kyseisestä opetuksesta ja pyytäneet saada korvaavaa opetusta tilalle, missä ei opeteta tätä oppia. Tällainen opetus pitää sisällään mm. opetusta sukupuolten moninaisuudesta, sukupuoli-identiteetistä tai Pridesta. Opetuksenjärjestäjinä kunnat ja kaupungit pyytävät Opetushallitukselta ohjeistusta tällaiseen huoltajan pyyntöön. Opetushallitukselta on tullut vastauksia, että tällaiseen opetukseen on pakko osallistua.

Tässä tuon esille sen, että Opetushallituksella ei ole mitään perusteita pakottaa oppilasta opetukseen, joka sotii hänen vakaumustansa vastaan. Uskonnon- ja mielipiteenvapaus menee tämän edelle. Se selviää alla olevasta keskustelusta. Keskustelusta käy myös ilmi, kuinka voimakkaasti sukupuolen moninaisuuteen liittyvät asiat ovat otettu osaksi opetussuunnitelmaa. Vastauksien perusteella näyttää, että Opetushallitus valuttaakin vastuun tässä yksittäisen opettajan tasolle, jossa opettaja voi itse päättää, millaista opetusta antaa ja millaisia ulkopuolisia asiantuntijoita pyytää tunneilleen. Opettaja voi yhtä hyvin pyytää tunneilleen asiantuntijoiksi eri uskontojen asiantuntijoita seksuaalijärjestöjen sijaan. Tekstistä käy myös ilmi, että seksuaalijärjestöt ovat olleet mukana ainakin laatimassa Tasa-arvotyö on taitolaji-opasta.

Alla on käymäni keskustelu asiasta Opetushallituksen kanssa. Käytän siinä itsestäni termiä kantelija. Joihinkin asioihin olen pyytänyt tarkentavan jatkokysymyksen. Punaisella olen merkinnyt ne asiat, jotka olivat minulle tässä merkittäviä asioita tietää. Läheskään kaikkiin kysymyksiin en ole saanut vastausta, jota pidän aristeluna Opetushallitukselta. Monet kysymykset Opetushallitus sivuuttaa tai vastaa kierrellen.

Opetushallitus päätti yksipuolisesti lopettaa vastaamisen toisen vastauskerran jälkeen vedoten siihen, että he ovat omalta osaltaan toimivaltansa puitteissa vastanneet keskeisiin kysymyksiin eivätkä näe enää tarvetta jatkaa kommentointia.

Teksti on hieman vaikea lukea, kun siinä on kysymyksiä ja OPH:n vastauksille jatkokysymyksiä. Kysymykset ovat tässä lisäksi irrallisena varsinaisen kanteluni tekstistä.

Kantelijan kysymys 1: Miksi Opetushallitus nostaa vain yhden vähemmistön esille näin vahvasti ohjeistuksessaan ja tuonut sen sitä kautta opetukseen? Tämä on käytännössä piilotettu tasa-arvo-sanan alle. Miksi esimerkiksi jonkin vähemmistöuskonnon edustaja ei voi tulla koululle puhumaan tai miksi siitä ei tehdä erillistä opasta ja kytketä asiaa opetussuunnitelmaan? Kyse on pitkälti samasta asiasta. 

·      OPH:n vastaus kysymykseen 1: Perusopetuksen opetussuunnitelma on ihmisoikeusperustainen.
Oppilaitoksilla on lakisääteinen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa. Syrjimättömyys sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen
ilmaisun mukaan (sukupuolen moninaisuus) on suojattu tasa-arvolailla, seksuaaliseen orientaatioon perustuva syrjintä on kielletty yhdenvertaisuuslaissa. 

o  Kantelijan jatkokysymys1: Ihmisoikeus on myös uskonnollisilla henkilöillä ja niillä henkilöillä, jotka eivät voi vakaumuksen tai mielipiteensä vuoksi hyväksyä sukupuolen moninaisuutta. Kyse on siitä, että ei voi hyväksyä sitä ideologiaa, joka liittyy
sukupuolen moninaisuuteen liittyviin asioihin ja niiden taustalla vaikuttaviin asioihin. Yksilöä kohtaan tässä ei ole kyse syrjinnästä.

 

o  OPH:n vastaus jatkokysymykseen 1: Opetussuunnitelman mukainen opetettavat asiat perustuvat peruskouluasetuksen mukaisesti tieteelliseen tietoon. Opetus on
perusopetuslain mukaan oppilaita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja
puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Koulua ja opetusta ei saa käyttää kaupallisen
vaikuttamisen kanavana.

 

·      OPH:n vastaus kysymykseen 1 jatkuu: Tasa-arvolaki muuttui vuoden 2015 alusta lukien samalla kun yhdenvertaisuuslaki säädettiin. Tällöin lakiin
lisättiin syrjintä sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun vuoksi, ja lakia sovelletaan myös syrjintään, joka perustuu siihen, että henkilön fyysiset sukupuolta määrittävät ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti naisen tai miehen (intersukupuoliset henkilöt). Uudet säännökset tulivat tasa-arvolakiin erityisesti sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten syrjintäsuojan täsmentämiseksi ja laajentamiseksi.

Koska oppilaitoksilla on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisvelvoite, Opetushallitus on ohjeistanut asiaa ja laatinut koulujen työn avuksi tukimateriaalia erityisesti lakiin sisältyvien uusien asioiden toimeenpanoa varten.

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kohdistuva syrjintä on maailmanlaajuinen ongelma, johon mm. Unesco on kiinnittänyt erityishuomiota vuonna 2016 (Out in the Open – Education sector responses to violence based on sexual orientation and gender identity/expression) sekä sen sovelluksena Euroopan neuvosto 2018 (Safe at school: Education sector responses to violence based on sexual orientation, gender identity/expression or sex characteristics in Europe). IGLYO-järjestön kartoituksessa Suomi saa muita Pohjoismaita huonommat arviot.

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt eivät ole yksi vähemmistö, vaan laaja joukko erilaisia vähemmistöjä, joitten olemassaoloon on edelleen kiinnitetty liian vähän huomiota ja joihin kohdistuu syrjintää. Tämä tulee esille
esimerkiksi siten, että sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista nuorista lähes kaikki ovat ulkopuolisuuden ohella kokeneet kiusaamista koulussa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet korostaakin kiusaamisen ehkäisyä, osallistavaa toimintakulttuuria ja erilaisuuden näkemistä voimavarana.

o  Kantelijan jatkokysymys 2: Tämä on saanut aikaan sen, että monesti kristityt tai muuten uskonnolliset ihmiset saavat kokea syrjintää, vaikka yhdenvertaisuuslaki ei pitäisi sallia sitä. Saamme seurata asiaa vaikka eri medioista, kuinka uskonnollisia yhteisöjä tai ihmisiä vastaan hyökätään tällä hetkellä. Myös uskonnollisten kotien lapset saavat kokea monesti paljon kiusaamista kouluissa. Miksi tätä ei ole korostettu opetussuunnitelman perusteissa ja kiusaamisen ehkäisyssä vastaavassa mittakaavassa? Missä on otettu huomioon tämän asian yhdenvertaisuuden
edistämisvelvoite?

 

o  OPH:n vastaus jatkokysymykseen 2: Oppilaitoksilla on lakisääteinen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta, tässä työssä otetaan huomioon kaikki syrjintäperusteet.
Kouluterveyskyselyissä uskonto ei ole noussut erityisellä tavalla esille kiusaamisen perusteena.
 Kouluja koskeva velvoite yhdenvertaisuuden edistämiseen on kirjattu yhdenvertaisuuslakiin ja asia on nostettu

opetussuunnitelman perusteissa esille lukuisissa kohdissa. Esimerkiksi
perusopetuksen toimintakulttuurissa on kohta Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo,
jossa todetaan: ”Oppiva yhteisö edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.
Yhteisön jäsenet tulevat kohdatuiksi ja kohdelluiksi samanarvoisina riippumatta
mistään henkilöön liittyvästä tekijästä. Samanarvoisuus ei merkitse samanlaisuutta. Yhdenvertainen kohtelu edellyttää sekä perusoikeuksien ja osallistumisen mahdollisuuksien turvaamista kaikille että yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista.”

 

·      OPH:n vastaus kysymykseen 1 jatkuu: Erilaiset ulkopuoliset asiantuntijat ja kokemusasiantuntijat ovat pedagoginen keino syventää ja elävöittää opetussuunnitelman mukaista opetusta, ja niitä käytetään opettajan pedagogisen harkinnan mukaan eri oppiaineiden opetuksessa. Esimerkiksi vähemmistöuskontojen vierailut koulussa ovat jo pitkään olleet katsomusaineiden opettajien käyttämä keino.

o  Kantelijan jatkokysymys 3: Kysymys kuuluukin tähän, että voiko Opetushallituksen mukaan olla hyväksyttävää ja suositteleeko Opetushallitus, että kouluihin tulee pitämään oppitunteja herätysliikkeiden, helluntalaisten, jehovan todistajien tai muiden uskonnollisten yhteisöjen edustajia? Jos ei, niin miksi mm. SETA:n edustaja voi tulla? 

 

o  OPH:n vastaus jatkokysymykseen 3: Opetushallitus ei ota kantaa koulujen käyttämiin vierailijoihin tai kokemusasiantuntijoihin. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että opetus on opetussuunnitelman mukaista. Opettaja tekee pedagogisen arvion siitä, millaisin opetusmenetelmin opetusta on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa. Kouluissa käy monenlaisia vierailijoita varsin erilaisista kansalaisjärjestöistä. Uskonnollisten yhteisöjen vierailijoita käy katsomusaineitten tunneilla ja monilla kouluilla on tiivistä yhteistyötä paikallisen evankelisluterilaisen seurakunnan kanssa. 

 

Kantelijan kysymys 2: Tällaisesta toiminnasta näin laajassa
mittakaavassa ei mainita Perusopetuslaissa eikä -asetuksessa.

·      OPH:n vastaus kysymykseen 2: Opetushallituksen lakisääteisenä tehtävänä on laatia opetussuunnitelman
perusteet, joitten mukaiset opetussuunnitelmat laaditaan paikallisesti. Näin Opetushallitus tehtävänsä mukaisesti linjaa, sidosryhmiä kuullen, mitä perusopetuksessa opetetaan.

o  Kantelijan jatkokysymys 4: Keitä ovat nämä sidosryhmät, joita Opetushallitus kuuntelee linjatessaan perusopetuksen
opetuksesta?
 

 

o  OPH:n vastaus jatkokysymykseen 4: Perustetyölle on ollut asetettuna sidosryhmiä edustava ohjausryhmä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on ollut avoimessa nettikommentoinnissa. Viimeisessä uudistuksessa on esimerkiksi ollut
eri yliopistoista koottu asiantuntijaryhmä sekä ohjausryhmä, jossa edustettuina
on ollut Elinkeinoelämän keskusliitto, Finlands Svenska Lärarförbund FSL,
Suomen rehtorit ry, Suomen luokanopettajat ry, Suomen vanhempainliitto ry,
Aineopettajaliitto AOL, opetus- ja kulttuuriministeriö, Sivistystyönantajat ry,
Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Suomen Kuntaliitto ry, Aikuislukioiden Rehtorit
AiRe ry sekä Yksityiskoulujen Liitto. Sen lisäksi on pyydetty lausunto lukuisilta tahoilta. Opetushallituksen ylimmän päättävän tahon eli johtokunnan jäsenet löytyvät täältä 
https://www.oph.fi/fi/tietoa-meista/opetushallituksen-organisaatio-ja-johtaminen

 

·      OPH:n vastaus kantelijan ksymykseen 2 jatkuu: Tämän mukaisesti Perusopetuksen opetussuunnitelman
perusteet 2014 määrittelevät perusopetuksen tehtäväksi mm: ”Perusopetuksen tehtävänä on osaltaan ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistä sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa. Perusopetus kannustaa yhdenvertaisesti tyttöjä ja poikia eri oppiaineiden opinnoissa sekä lisää tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta. Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan omat mahdollisuutensa ja rakentamaan oppimispolkunsa ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja.

Kantelijan kysymys 3: Opetushallitus ei voi toimia perustuslain yli. Ketään ei saa asettaa eri asemaan uskonnon, vakaumuksen tai mielipiteen vuoksi. Opetus on tapahduttava yhteistyössä kodin kanssa kuten laissa sanotaan ja myös opetussuunnitelmassa. Miksi Opetushallitus ohjeistaa näiden asioiden yli? Opetushallitus ei voi pakottaa oppilaita tai opiskelijoita osallistumaan tällaiseen opetukseen, eikä ohjeistaa opetuksenjärjestäjiä toimimaan näin.

·      OPH:n vastaus kantelijan kysymykseen 3: Perustuslain mukaisesti kaikki oppilaat ovat oikeutettuja perusopetuslain mukaiseen opetukseen. Opetussuunnitelman mukainen opetus on oppilaalle pakollista, ja sisällöltään vakaumuksen mukaan eriytyvää opetusta on perusopetuslain mukaan vain katsomusaineissa.

o  Kantelijan jatkokysymys 4: Opetushallitus siis ohjeistaa opetuksen järjestäjiä, että sukupuolen moninaisuuteen liittyvä opetus on pakollista? Tämä on yksi merkittävä kysymys ja toteamus. Tässä mennään yli oppilaan ja hänen kotinsa vakaumuksen. Kyse voi olla myös vain kodin mielipiteestä ja se ei aina liity johonkin uskontoon.

 

Viime vuonna eduskunnan apulaisoikeusasiamies linjasi, että koulun
joulujuhlia ei voi viettää kirkoissa, koska se on ristiriidassa joidenkin kotien vakaumuksen kanssa. Tässä kantelun oli tehnyt Uskonnottomat Suomessa ry.
Kantelun tekijä ei ollut uskonnollinen, vaan täysin uskonnoton. Oli siis kyse heidän mielipiteestään.

 

Tässä linjauksessa on mm. seuraava kohta, jota kohtaan Opetushallituksen pakottaminen sukupuolen moninaisuuteen liittyvään opetukseen on ristiriidassa:

“Perustuslakivaliokunta on edelleen todennut (PeVM 10/2002 vp), että opetuksessa ja kasvatuksessa tulisi yleisesti myös kunnioittaa yksilön vakaumusta, lapsen oikeuksia ja huoltajan oikeutta vastata lapsen kehityksestä.” 

 

Lisäksi tässä linjauksessa todetaan:

Perustuslakivaliokunta on mietinnössään (PeVM 2/2014 vp) pitänyt tärkeänä, että koulujen toiminnassa ja niitä koskevassa ohjauksessa otetaan huomioon keskeiset Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännöstä ilmenevät periaatteet, kuten indoktrinaation kielto, julkisen vallan neutraalisuuden vaatimus sekä uskonnollinen suvaitsevaisuus ja moniarvoisuus.  

 

Kun katsotaan Opetushallituksen panostusta sukupuolen moninaisuuteen liittyviin asioihin ja kokonaisuuksiin, niin se näyttäytyy aivan suoraan indoktrinaationa ja ei ole neutraalia. Lisäksi uskonnollisia ei suvaita, jos kyseinen opetus pakotetaan vakaumuksensa tai mielipiteensä mukaan siitä kieltäytyville. Missä on silloin tuossa mainittu moniarvoisuus huomioitu? 

 

o   OPH:n vastaus jatkokysymykseen 4: Opetushallitus noudattaa tässä asiassa, kuten muutenkin, Suomen virallisia päätöksiä ja kansainvälisiä sopimuksia. Kysyjän käsitys opetuksen ideologisesta luonteesta ei vastaa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, joissa on määrätty, että opetus on tieteelliseen
tietoon perustuvaa eikä se saa olla ideologioihin sitouttavaa. Opetussuunnitelman perusteet kuvastaa tämänhetkistä laajasti hyväksyttyä
tieteellistä käsitystä asioista.

 

Opetus ohjaa oppilaita suhtautumaan tietoon kriittisesti sekä avarakatseisesti ymmärtämään, että yhteiskunnassa eri ihmisillä on erilaisia arvolähtökohtia sekä erilaisia käsityksiä asioista. 

Lastenoikeuksien sopimus turvaa lapsen oikeuden saada laajasti tietoa.

17 artikla: ”… lapsi saa tietoa monenlaisista
kansallisista ja kansainvälisistä lähteistä, erityisesti niistä, joiden toiminta tähtää hänen sosiaalisen, hengellisen ja moraalisen hyvinvointinsa sekä ruumiillisen terveytensä ja mielenterveytensä edistämiseen.”

 

Kantelijan kysymys 4: Onko koulun tehtävä todellakin seuraava ja opettaa tällaisia asioita oppilaille ja opiskelijoille? “Jokaisella
tulee olla oikeus itse määritellä, millainen tyttö tai nainen, poika tai mies
hän on, vai kokeeko hän olevansa muunsukupuolinen eli jotain naiseuden ja mieheyden ulkopuolella tai sukupuolten välissä. Kokemus omasta sukupuolesta voi myös muuttua ja vaihdella eri elämänvaiheissa. Yksilön sukupuoli onkin aina moninainen kokonaisuus ja kirjo ominaisuuksia.”

Kantelijan kysymys 5: Miksi Opetushallitus on luonut rinnalle
opetussuunnitelman kaltaisen kirjan keskittyen pelkästään sukupuolisuuden asioihin?
Tässä näkyy jälleen, mihin suuntaan Opetushallitus painottaa asioita. Kirjassa Opetushallitus myös ohjeistaa sivumennen oppimateriaalien tuottajia tuottamaan tietynlaista opetusmateriaalia.

Kantelijan kysymys 6: Opetushallitus ohjeistaa edellä mainituissa
asioissa paljon sellaista, jota ei missään laissa mainita.
Materiaali kumpuaa
seksuaalijärjestöjen ideologiasta. Opetuksen täytyisi olla puolueetonta, joka
ei toteudu tässä tilanteessa.
Onko Opetushallitus toiminut
seksuaalijärjestöjen kanssa yhteistyössä ja tuottanut sillä tavalla
puolueellista materiaalia?

·      OPH:n vastaus kysymyksiin 4,5 ja 6: Opetushallitus tuottaa oppaita myös monista asioista, tämä ei ole ainoa. Tasa-arvotyö on taitolaji -opas on laadittu koulujen tueksi silloin, kun tasa-arvotyö laajeni koskemaan myös perusopetusta. Samalla astui voimaan yhdenvertaisuuslaki ja tasa-arvolain muutos, jolla sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu lisättiin kielletyn syrjinnän piiriin. Oppaan tarkoitus oli ja on edelleen auttaa kouluja toteuttamaan uutta velvoitetta. Opas on laadittu laajan asiantuntijaryhmän toimesta, eri tahoja kuullen.

o  Kantelijan jatkokysymys 5: Pyydän
saada listauksen, ketä kuuluu tähän laajaan asiantuntijaryhmään ja eri
tahoihin. Lisäksi en saanut vastausta kysymykseeni, onko Opetushallitus
toiminut yhteistyössä seksuaalijärjestöjen kanssa.

 

o  OPH:n vastaus jatkokysymykseen 5: Uusimman Mukana-oppaan valmistelussa on kuultu noin 60 eri sidosryhmätahoa. Tasa-arvotyö on taitolaji -oppaan valmistelussa mukana olleita tahoja on noin 20. Oppaan kirjoitustyöstä on vastannut Opetushallitus, sosiaali- ja terveysministeriö ja tasa-arvovaltuutettu. Opetushallitus työskentelee monenlaisten sidosryhmien kanssa, seksuaalivähemmistöjä koskevissa
asioissa luonnollisesti myös seksuaalijärjestöjen kanssa.

 

·      OPH:n vastaus kysymyksiin 4,5 ja 6 jatkuu: Opas tukee sekä opetussuunnitelman että tasa-arvolain velvoitteitten toteuttamista koulussa. Oppaan terminologia ja määritelmät noudattavat THL:n virallista käytäntöä. Juuri tehdyn perusopetuksen koulujen tasa-arvotyötä koskevan tutkimuksen mukaan opas on koulujen mielestä tukenut työtä hyvin. Saman tutkimuksen mukaan tarvitaan edelleen runsaasti lisää tukea ja koulutusta.

Lisätietoa aiheesta mm Terveyden ja hyvinvoinnin
laitoksen verkkosivuilla: 
https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/sukupuoli/sukupuolen-moninaisuus

Keskustelu päättyy tähän.