Avoin kirje Suomen ev.lut.kirkon arkkipiispalle sekä muille piispoille 6.3.2020

Arvoisat Suomen ev.lut.kirkon arkkipiispa sekä muut piispat

Haluan kirjoittaa teille lyhyen avoimen kirjeen, jonka tulen julkaisemaan julkisesti. Tässä kirjeessäni on paljon kysymyksiä teille ja osoitan samalla huoleni toiminnastanne. Olen seurannut teidän toimintaanne aiempaa tarkemmin viimeisen vuoden aikana. Kiinnostukseni seuraamiseen on aiheuttanut kansanedustaja Päivi Räsästä vastaan nostetut syytteet vihapuheesta seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Vaikka en ole samassa puolueessa Päivin kanssa, niin haluan silti nostaa asian esille, koska tämä asia koskettaa koko Suomen kansaa yli puoluerajojen. Tässä on kyse isoista ja vakavista asioista. 

Päivi puolustaa kansanedustajana maassamme kristillisiä arvoja ja tuo niitä rohkeasti esille. Se on varsinkin seksuaalivähemmistöjen edustajille myrkkyä, kun heidän toimintansa Raamatun valossa osoitetaan synniksi. Synti ei kuitenkaan tee ihmisestä alempiarvoista. Kaikki me olemme syntisiä ja teemme myös tahattomasti syntiä, mutta lohdutuksena syntisille kuuluu Jumalan armo. Kuitenkin kristityillä tulisi edelleen olla vapaus sanoa oma mielipiteensä tässä kristityssä maassa. Nyt Päiviä on koeteltu jo kahdessa poliisitutkinnassa ja kaksi uutta tutkintaa nimettiin juuri. Kyseessä alkaa olla jo yhden henkilön vainoaminen.

Mitä tekee Suomen suurimman kirkkokunnan korkeimmat edustajat? Te piispat olette heitä. Oletteko te olleet antamassa tukenne Päiville ja puolustamassa samalla kristillistä arvomaailmaa Suomessa? En ole nähnyt teiltä yhtään julkilausumaa ja sitä, että olisitte korottaneet ääntänne voimakkaasti puolustaaksenne Päiviä sekä kristinuskoa, jota te edustatte. Mieluummin osa teistä osallistuu Pride-marssille ja asettuu käytännössä Päiviä vastaan. Näkökannassanne voi olla eroja Päivin lausuntoihin nähden ja se onkin tullut esille. Sen ei pitäisi kuitenkaan vaikuttaa kristinuskon puolustamiseen Suomessa. Päivi on ollut teihin yhteydessä myös kirjeitse. Osa teistä pakenee rakkauden tai lähimmäisen rakkauden taakse, kuten yhden teistä Päiville lähettämästä vastauksesta saa huomata. Sen jokainen näkee vaikkapa tästä Iltalehden artikkelista 6.3.20. On oikein rakastaa jokaista ihmistä maapallolla ja siitä olen kanssanne samaa mieltä. Mutta jos kaikki asiat painetaan lähimmäisen rakkauden alle, eikä syntiä ole enää olemassakaan tai siitä ei haluta mainita, on kristinuskon keskeisin asia eli Jeesuksen sovintokuolema täysin turha. Se vie pohjan pois koko kristinuskolta, jos keskeisimmillä asioilla ei ole merkitystä. Monet ja taas monet vaikeat asiat on helppo painaa sen varjon alle, että on vain pelkkää rakkautta.

Oletteko ajatelleet koskaan, että te ette ole pelkkiä virkamiehiä, vaan te olette Suomen suurimman kirkkokunnan hengellisiä paimenia? Teidän pitäisi olla johdattamassa Suomen kansaa hengellisesti ja luonnollisesti olla puolustamassa ihmisiä, joita uskonsa tähden vainotaan. Nyt teidän hiljaiselollanne annatte luvan jatkossa yhä suuremmille vainoamisille. Kristittyjen vainoaminen on jo alkanut ja siihen ovat osallistumassa valtion virkamiehet muiden joukossa. Tulevaisuus ei näytä hyvältä. 

Kysynkin nyt, mitä te olette tehneet asian eteen? Vastaus taitaa olla aika lyhyt ja hiljainen. Tekisi mieli sanoa teille: Herätkää tai sitten hävetkää! Pelkäättekö oman palkkavirkanne puolesta ja ette olekaan varsinaisesti hengellisiä johtajia? 

Oletteko huomanneet sunnuntaisen jumalanpalveluksissa kävijöiden määrän kirkoissa? Se vaihtelee hieman eri seurakunnissa, mutta on käytännössä hyvin pieni. Kävijöiden ikärakenne on sellainen, että siellä on enemmän vanhempia ihmisiä ja hyvin vähän nuoria. Mitä luulette kävijämäärän olevan noin 20 vuoden päästä? Se alkaa lähennellä nollaa. Eikö teillä herää jo tässä huoli, että jotain olisi tehtävä myös kirkon tilalle? Samalla kansa eroaa kirkosta kovaa vauhtia. Jos olisin kirkon johtaja, niin ainakin minulla olisi huoli, että joku tai aika monikaan asia ei ole nyt kohdallaan ja minä hengellisenä paimenena olen vastuussa siitä. He, jotka kaipaavat todellista hengellisyyttä, siirtyvät erilaisten hengellisten liikkeiden pariin. Nämä liikkeet keräävätkin sunnuntaisin sekä arkisin paljon kansaa kokoon eri tilaisuuksiin. 

Tällä hetkellä Turun ja Tampereen tuomiokirkkoja käytetään elokuvateattereina hetkellisesti. Sekö on näiden pyhitettyjen rakennusten käyttötarkoitus? Silloin saatte kirkkoon hieman ihmisiä, mutta missä on teidän hengellinen tarjonta silloin. Te ette saa kansaa kokoon hengellisyyden ympärille pitämällä kirkossa tansseja ja sirkushuveja, kuten sanonta kuuluu. Teillä tulisi olla ohjenuorana kirkon keskeisin kirja, Raamattu. Sen sisällöstä teidän tulisi julistaa, eikä nöyristellä kansan edessä ja kulkea edelläkävijänä maailman muotivirtauksissa.

On merkillistä, että ennen Neuvostoliitossa Jumalan sana oli arka aihe ja Suomessa siitä sai vapaasti puhua. Nyt Venäjän presidentti haluaa lakiin maininnan Jumalasta ja Suomessa vastaavasti uskonnollisuus alkaa olla kirosana. Syitä tähän, miksi osat ovat ikään kuin vaihtumassa, on monia. Kuitenkin ev.lut. kirkolla Suomessa on ollut tähän vaikuttamisen mahdollisuus, mutta minne suuntaan on mennyt kirkko kokonaisuudessaan. Ainakaan se ei omalta osaltaan ole ollut vastustamassa tätä kehitystä pysyen Jumalan sanan totuudessa.

Sosiaalisen median eri palstoilla suuri ihmismäärä ihmettelee, miksi kirkon piispat ovat nyt tärkeällä hetkellä hiljaa. Sitä ihmettelen minäkin ja tähän kysymykseen päätän kirjeeni. 

Pasi Mustonen

Kasvatustieteen maisteri, ev.lut kirkon jäsen

(kok) Kerava


Vastaus 16.3.2020

Pasi Mustonen

Arkkipiispa on saanut viestinne, johon vastaan hänen pyynnöstään. Yhteydenottojen suuren määrän vuoksi arkkipiispalla ei valitettavasti ole mahdollisuutta vastata kaikkiin viesteihin henkilökohtaisesti.

Kiitos viestistä ja palautteesta sekä siitä, että kannatte huolta kirkosta ja sen tulevaisuudesta.

Anneli Vartiainen

Arkkipiispan erityisavustaja

TT, YKM

Arkkipiispan kanslia

Eteläranta 8, PL 210

00131 HELSINKI